Skip to content

Kysymyksistä ja opettamisesta

by : 11/10/2013

Feministisessä keskustelussa (etenkin yhdysvaltalaisessa) törmää usein ajatukseen siitä, ettei ole naisten velvollisuus opettaa miehille feminismistä tai naisten sorrosta. Sama argumentti samoin perusteluin on käytössä myös silloin kun puhutaan vaikkapa seksuaalisuudesta (mutta huomionarvoisesti harvemmin silloin kun puhutaan luokasta). Viimeksi  törmäsin ko. ajatukseen tässä tekstissä.

Oma suhtautumiseni tähän opetus/koulutusasiaan on melko ristiriitainen. Ymmärrän hyvin ja olen myös itse kokenut sen turhautumisen joka liittyy yllä linkittämässäni tekstissäkin kuvattuihin tilanteisiin. Erityisen turhauttavia ovat tilanteet, joissa joku haluaa ”viattomilla kysymyksillään” provosoida ja unohtaa, että toisille keskusteluun osallistujille kyse ei välttämättä ole kepeästä tai helposta asiasta jonka suhteen voisi harrastaa jonkinlaista älyllistä leikittelyä. Tästä huolimatta koen, että ”meidän velvollisuutemme ei ole opettaa teitä” on argumenttina ongelmallinen. Yritän seuraavaksi selittää miksi.

Ensinnäkin, ”meidän velvollisuutemme ei ole opettaa teitä” -väite perustuu usein sille, että oletetaan kaikilla olevan mahdollisuudet samojen resurssien käyttämiseen. Esimerkiksi Cecilia Winterfox kirjoittaa: ”Despite the hundreds of resources on the subject which he could, like the rest of us, go off and read, Nice Guy expects women to stop what they are doing, and instead share their experiences of oppression and answer his questions.” Tässä ja vastaavissa perusteluissa jää kuitenkin täysin huomioimatta se, että kaikilla ihmisillä ei ole samoja mahdollisuuksia löytää näitä ”satoja resursseja”. Kysymys voi olla esimerkiksi kielitaidosta, siitä että ei ole pääsyä nettiin tai siitä että kotikulmilla ei ole kirjastoa. Tai sitten siitä, että kaikilla ei ole tarpeeksi pohjatietoa hankalien teoreettisten käsitteiden ymmärtämiseen. Tähän vaikuttanee myös se, että teoreettista kieltä on helpompi ymmärtää, mikäli puheena olevat kysymykset voi jollakin lailla linkittää suoraan omiin kokemuksiinsa. Tämä on ainakin minun havaintoni, ja tarkoittaa sitä että mikäli itsellä ei ko. kokemuksia ole käy ymmärtäminen ja suhteuttaminen vaikeaksi.

No, toki on niin että useimmiten keskusteluun osallistuvilla henkilöillä on melko hyvin mahdollisuuksia sivistää itseään. Yllä kuvaamani kritiikki ei siis välttämättä päde kovin monissa niistä tilanteista, joissa ”meidän velvollisuutemme ei ole opettaa teitä” -väitettä käytetään. Sen sijaan lähes kaikissa tilanteissa ko. väitteeseen liittyy minusta myös toinen, suurempi ongelma. Se koskee käsitystä oppimisesta.

Yllä lainaamani kehotus ”go off and read” sisältää oletuksen siitä, että osallistuakseen keskusteluun henkilön tulisi olla jo oppinut riittävästi, ja että tämä oppiminen tapahtuu nimenomaan lukemalla kirjoja. Itse olen eri mieltä, sillä ajattelen että niin mahtavia kuin kirjat ovatkin myös ihmisten välisissä suhteissa on aina kyse oppimisesta ja kehittymisestä. Ajatus siitä että kaikkien pitäisi ensin lukea tietyt kirjat voidakseen osallistua vuorovaikutukseen on – miten päin sitä sitten ajatteleekin – melko outo ja huolestuttava. Siinä feministinen keskustelu nostetaan jalustalle, jonne kiivetäkseen täytyy olla jo omaksunut (yksin!) riittävästi tietoa.

Erityisen hyvin tämän ajatuksen ongelmallisuus tulee minusta esille tässä lainauksessa:

”It’s as if you have walked into a postgraduate mathematics seminar, yelling: “Hey, how can you even use imaginary numbers anyway if they’re not real?” When someone rather distractedly points you to a first-year text-book in the corner, you leaf through the first couple of pages half-heartedly for a few seconds and say:  “I don’t agree with some of the definitions in here – and anyway you haven’t answered my question. Doesn’t anyone want to have a discussion with me?!!”

Minusta feminististä keskustelua ei pitäisi verrata institutionalisoituun, hierarkiseen oppimisjärjestelmään, etenkään jos tarkoituksena on perustella sitä miksi keskustelun ulossulkevuus on oikein. On jotenkin sietämätön ajatus, että ”oppineet” feministit muodostaisivat sellaisen suljetun piirin, jossa ne jotka eivät ole lukeneet samoja kirjoja ja omaksuneet samoja ajatuksia ovat lähtökohtaisesti jotenkin nolostuttavia häiriötekijöitä.

Oma kokemukseni on myös se, että ”hölmöihin” kysymyksiin vastaaminen on itse asiassa paitsi äärimmäisen hankalaa myös äärimmäisen hyödyllistä, koska silloin joutuu yhä uudelleen ja uudelleen perustelemaan itselleen oman ajattelunsa näkymättömät kulmakivet. Kyse on siis prosessista, jossa kumpikin keskustelun osapuoli oppii. Samalla oma kokemukseni on, että suuri osa feminismiin vihamielisesti suhtautuvista henkilöistä ei tee niin ilkeyttään vaan joko a) siksi että heidän käsityksensä maailmasta ja oikeudenmukaisuudesta on vain niin erilainen tai sitten b) siksi että heillä ei ole tarpeeksi tietoa. Jos kohtaan b) voi vaikuttaa jakamalla paitsi tietoaan myös omia kokemuksiaan se ei minusta ole mitenkään huono vaihtoehto. Siinä huomaamattaan voi sitä paitsi tulla vaikuttaneeksi myös kohtaan a).

Tähän liittyy tietysti myös se, että itse olen opiskellut naistutkimusta pitkällisesti yliopistossa ja työskentelen tutkijana. Koen, että osa minulle tuon koulutuksen myötä lankeavasta tehtävästä koskee tiedontuotantoa ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Jos olen itse ollut siinä määrin etuoikeutetussa asemassa että minun on ollut mahdollista käyttää vuosikausia elämästäni feminismiin liittyvien kysymysten miettimiseen, on minulla oltava myöskin valmiuksia jakaa tuota tietoa muille. Tässä kontekstissa ajatellen se on jopa velvollisuus, joskaan ei sellainen joka ulottuu jokaiseen tilanteeseen.

On ehkä paljonkin eroa siinä, millaisista lähtökohdista erilaisia kysymyksiä milloinkin esitetään. Vilpittömin mielin esitettyjä kysymyksiä en osaa pitää pahana, enkä myöskään halua rakentaa sellaista feminististä kulttuuria, jossa kysymysten esittämistä pitäisi pelätä.

Mainokset

From → Uncategorized

Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: