Skip to content

Feminist killjoy & totuus

by : 17/02/2014

Rasismin ja nationalismin tutkiminen pakottaa katsomaan asioita uusista näkökulmista. Tämän huomaa kun palaa pitkästä aikaa teksteihin ja käsitteisiin joista on aiemmin inspiroitunut. Esimerkiksi Sara Ahmedin käsite feminist killjoy aiheuttaa nyt huomattavasti ristiriitaisempia tunteita kuin aiemmin.

Ahmedille killjoy-feministi on ”affektiivinen muukalainen” siinä miten hän ”tappaa iloa” koska kieltäytyy suuntautumasta tiettyihin asioihin kuin ne olisivat hyviä ja kieltäytyy jakamasta tiettyjä lupauksia tulevaisuuden hyvästä. Ahmed asettaa killjoy-feministin rinnakkain vihaisen mustan naisen hahmon kanssa. Vihainen musta nainen voi tappaa ilon myös feministisestä politiikasta osoittamalla siihen sisältyviä rasismin muotoja. Kaiken kaikkiaan Ahmedille killjoy-feministin ja ilon tappamisen käytännöt ovat poliittisesti merkittäviä ja välttämättömiä, koska ne kyseenalaistavat sen kenen onnellisuuteen pyritään ja miten onnellisuutta määritellään.

En tiedä miten pitäisi suhtautua siihen, että killjoy-toimijan hahmo vaikuttaa olevan äärimmäisen lähellä paitsi feministien myös rasististen ja nationalististen toimijoiden itseymmärrystä. Vastustaessaan ”monikulttuurisuutta” he kokevat kieltäytyvänsä yhteisesti määritellystä hyvästä ja rikkovansa sen ympärille luotua harmoniaa. Ongelmana heidän näkökulmastaan vaikuttaisi olevan nimenomaan se, että joku toinen on jo edeltä käsin määritellyt sen mikä on hyvää ja vaatii nyt heitä suhtautumaan tulevaisuuteen tietyllä tavalla.

Rasistinen aktivismi on killjoy-toimintaa ainakin siinä mielessä, että populististen ja rasististen puolueiden nousu Suomessa ja Ruotsissa on pakottanut arvioimaan uudelleen myös suomalaisten ja ruotsalaisten kuvaa itsestään suvaitsevaisina ja yhteiskunnasta monikulttuurisena ja antirasistisena. Rasistinen aktivismi tuo näkyviin aiemmin piilossa olleita jännitteitä, jotka haastavat käsitystä siitä kuinka tasa-arvoisessa yhteiskunnassa elämme.

Mikä siis erottaa – poliittisten päämäärien ja lähtökohtien lisäksi – Ahmedin antirasistisen ja feministisen killjoy-toimijan ja rasistisen ja nationalistisen ”uuden realismin”? Vai onko kyse vain siitä, että ilon tappaminen ja onnellisuustavoitteiden kyseenalaistaminen ovat poliittisia käytäntöjä, jotka saavat sisältönsä vasta tiettyjen poliittisten liikkeiden kautta?

Minusta näyttää siltä, että kysymys on lopulta totuudesta – siitä mikä on totta ja perusteltua ja mikä on valheellista ja perustuu rasistisiin ennakkoluuloihin sekä yksinkertaisesti väärään tietoon. Kiinnostavasti Ahmed itse päätyy lopulta hyödyntämään väärän tietoisuuden käsitettä:

”You would not be saying ’you are wrong, you are not happy, you just think you are as you have a false belief’. Rather you would be saying there is something false about our consciousness of the world; we learn not to be conscious, not to see what happens right in front of us. Happiness provides as if it were a cover, a way of covering over what resists or is resistant to a view of the world, or a worldview, as harmonious. It is not that an individual person suffers from false consciousness; but that we inherited a certain false consciousness when we learnt to see and not to see things in a certain way.” (Ahmed 2010, 43).

Kollektiivisen ja perityn väärän tietoisuuden käsite asettaa väistämättä kysymyksen totuudesta: jos tietoisuus on väärä, on olemassa oikea tietoisuus johon tulisi pyrkiä. Tämänkaltaista asetelmaa tutkimuksessa yleensä vältellään (koska maailmat ovat diskursseissa konstruoituja ja totuudet teknologioita etc) mutta rasismin ja nationalismin tutkimuksen näkökulmasta se on väistämätön: rasistit ovat väärässä ja rakentavat ja levittävät väärää tietoisuutta, ja tällöin heidän killjoy-toimijuutensa on väärää siitä huolimatta että se näennäisesti vastaa feminististä ilon tappamista.

Advertisements

From → Uncategorized

Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: